Ehkä itsekkyyteni karma korreloituu näihin minun autoihini. Minulla on ollut vauhti päällä lapsesta saakka. Ala-asteella opettaja sitoi minut tuoliin, että pysyisin paikallani. Jotenkin sitten olen ajanut melko monta pusua. Puuta päin, kylkeen, taksin perään, pakettiauton kylkeen moottoritiellä, kaiteeseen ja kaverin yli ( kuka menee makamaan peruuttavan auton alle?!). Eturengas on irronut moottoritiellä-- siellä se menee. Ja nyt alan olla melkoisen kyllästynyt tähän romuralliin. Meno on hiljentynyt huomattavasti ja varovaisuus koska lasti on arvokas.
Mutta silti rapatessa roiskuu ja nyt olin uuden auton tarpeessa. Tein hyvät kaupat tutun kanssa, mutta kuinkas ollakkaan, jännä tyyppivika. Kostealla ei pyyhkijät toimi. Mihin niitä nyt tarvii? Tai jos toimivat pyyhki kuljettajan pyyhin ilmaa kuskin sivuikkunan edestä. Teki mieli tehdä jotain masokistista ( hakata päätä rattiin tms). Vika korjattiin eilen. Aamulla hakiessani kaksi kollegaa töihin Vihtiin, alkoi kauniisti pisarat putoilla ja ei, pyyhkijät ei toimi. No puhelu pomolle ja hän kääntyi Veikkolassa ja tuli hakemaan meidät. -.<.-<+%&¤%#.
Päästyäni iltapäivällä kotiin käytin koiran ulkona ja vedin peiton korviin. Hyvästi paha maailma, pimeys pelastaa.
Heheh, nyt jo naurattaa. Onhan nuita ongelmia pahempiakin. Nälänhätä ja mitä noita nyt on, mutta kaikki naiset ainakin tietää sen fiiliksen kun on muutenkin ihan just siinä ettei kaunis perhonen aiheuta itkua, niin tälläiset vastoinkäymiset on melko vakavia.
Aku tuli painista ja toi mummon kanssa leipomiaan rieskoja. Elämä pelastettu.
Ihanaa viikonloppua!
 |
| Girls gotta do |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti